Rakennus- ym. erityisalojen matkakustannusten korvaukset
Päivittäisten matkojen kustannuksista voidaan mm talon- ja maanrakennusalalla sekä metsäalalla korvata verovapaasti vain joko julkisia kulkuneuvoja tai omaa autoa käytettäessä syntyneet matkustamiskustannukset ja ateriakorvaus. Jos näistä matkustamiskustannuksista ei saada korvausta työnantajalta, ne voidaan vähentää lopullisessa verotuksessa ilman asunnon ja varsinaisen työpaikan välisen matkan matka- kuluvähennyksen omavastuu- ja ylärajarajoituksia. Tämä johtuu siitä, että kyseiset matkat on säädetty TVL 72.2 §:ssä työmatkoiksi.
Työnantaja ei voi maksaa verovapaata ateriakorvausta, jos hän järjestää työntekijöilleen ruokailun työmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä eivätkä työntekijät osallistu ruokailun järjestämisestä syntyviin kustannuksiin. Ruokapaikan katsotaan olevan työmaan välittömässä läheisyydessä, jos työntekijä ehtii ruokatauon aikana käydä syömässä siellä eikä hänelle aiheudu tästä ylimääräisiä matkakustannuksia. Työnantajan järjestämänä ruokailuna voidaan pitää ateriointia varsinaisessa työmaaruokalassa tai ns. sopimusruokalassa, ateriointia ruokailulipukkeita vastaan ja työnantajan järjestämää eväs- ja termosruokailua.
Jos työnantaja ei ole maksanut ateriakorvausta, vaikka edellytykset sen maksamiseen olisivat olleet olemassa, työntekijä saa vastaavan suuruisen vähennyksen lopullisessa verotuksessaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukainen vähennysoikeus koskee vain erityisalan työntekijöiden päivittäisistä työmatkoista syntyneitä lisääntyneitä elantokustannuksia.
Myös näillä ns. erityisillä aloilla työntekijällä on oikeus verovapaaseen päivärahaan, jos hän joko yöpyy matkalla tai hänellä on varsinainen työpaikka tai siihen rinnastettava paikka.
Esim. asennusliikkeen putki- tai sähköasentajalla tai rakennusmestarilla on usein sellainen varsinaiseen työpaikkaan rinnastettava työmääräysten haku- tai työvälineiden säilyttämispaikka, että perusteet verovapaan päivärahan maksamiselle tai ainakin ateriakorvauksen maksamiselle ovat olemassa.
Ratkaisun KHO 1987/4045 mukaan telakalla työskentelevän sähköasentajan ateriakorvaukset olivat veronalaista tuloa, koska hän ei tehnyt liikkuvaa työtä eikä hänellä ollut varsinaista työpaikkaa työnantajan toimitiloissa.
